Historia
Ähtärin kansallispuvun tilasi Ähtäri-Seura yhdessä Ähtärin maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Puvun kokoamisen asiantuntijana toimi Hilkka Vilppula ja Ähtärin naisen kansallispuku julkistettiin vuonna 1978. Pukua on tarkistettu myöhemmin mm. esiliinan osalta. Oma pukuni on 1980-luvulta ja se on kuulunut Ähtäristä kotoisin olevalle rouvalle.
Puvun osat
Ähtärin kansallispuvun hamekangas koostuu sinisistä, keltaisista ja ohuemmista punaisista sekä vaaleanpunaista raidoista. Liivi voidaan ommella hamekankaasta tai hameen sinisen raidan värisestä villakankaasta, kuten minun puvussani. Liivissä on kaksirivinen napitus ja takana yhdistetyt laskos- ja läppäkörtit. Esiliinaa koristavata kankaaseen kudotut, ohuet punaiset raidat. Paita on tyypillinen länsisuomalainen kansallispuvun paita, ns. Suomi-paita, pienellä pystykauluksella ja etuhalkiolla, joka suljetaan erikoisella pronssisoljella. Tasku on sinistä liivikangasta ja reunustettu hamekankaalla. Tasku sidotaan vyötärölle puna-valkealla pirtanauhalla. Pukuun kuuluu oma puuvillahuivi, jonka valkealle pohjalle on kudottu punaisia raitaryhmiä. Sukat ovat valkeat.
Ähtärin kansallispukuun kuuluu puuvillabatistista ommeltu, eksoottinen korvamyssy. Valmistin myssyn painamalla ensin kankaan ja ompelemalla sitten myssyn. Kokovartalokuvassa mallilla on musta tykkimyssy korvamyssyn puutteessa. Tytöt käyttänevät nauhoja.
Lähde: Kaukonen, 1985, ks. Lähteet ja kirjallisuus -luettelo oikeasta alalaidasta.
42
Kansallispuvussa 