Munsala Vuorelma

Historia

Munsalan kansallispuku on ruotsinkielisen alueen puku ja yksi Suomen suosituimmista kansallispuvuista – varmasti isänmaallisten väriensä tähden. Munsalan puvusta on sekä tämä Helmi Vuorelman malli että Bragen suomenruotsalainen Munsalan puvun malli. Munsalan puku koottiin Bragen toimesta 1910-1930-lukujen aikana.

Etsin pitkään omaa Vuorelman Munsalan pukuani, sillä vierastin räikeän sinisiä pukuja. Sitten löysin tämän upean, vanhan puvun, jolla on myös tarina: Kansallispuvun ensimmäinen omistaja oli rouva, jolle puku teetettiin Alajärven Saukonkylän vaatturilla hänen ollessa 17-vuotias vuonna 1954. Vaikka tytön äiti yritti ehdottaa lähiseudun pukuja, neito oli ollut ehdoton valinnassaan, sillä hänen lempivärinsä oli jo silloin sininen. Vaatturille tilattiin Munsalan kankaat ja hän ompeli puvun. Tämä rouva harrasti yksinlaulua erinäisissä tapahtumissa Munsalan puvussaan. Pukua täydennettiin Vuorelman paidalla, essulla ja tykkimyssyllä 1970-luvulla, jolloin rouva lauloi Lapuan kuorossa. Hän jatkoi kuorolaulua 2000-luvulle asti.

Puvun osat

Munsalan puvun liivihameen hameosan pohjaväri on sininen ja siinä on ohuempia valkoisia, vihreitä, punaisia, keltaisia ja tummanruskeita raitoja. Liiviosa on samaa sinistä villakangasta kuin hameessa. Liivin suljetaan edestä kaksirivisellä napituksella, napit ovat koristelemattomia vaskinappeja. Pusero on perusmallinen ja koristelematon. Esiliinassa on reikäommel helmassa. Puvun kanssa käytetään ruusukuvioista, vaaleapohjaista villahuivia.

Päähineenä on tykkimyssy, jonka kopan silkki on sininen ja koristelematon. Minun myssyni on Helmi Vuorelman tuotantoa ja siinä on teollinen pitsi. Tytöt käyttävät sinisiä nauhoja.

Lähde: Finlandssvenska dräktboken, ks. Lähteet ja kirjallisuus -luettelo oikeasta alalaidasta.