Historia
Sulkavan vanhemman kansallispuvun tilasi Suomen Käsityön Ystävät ja se julkaistiin U.T. Sireliuksen Suomen Kansallispukuja 1 -teoksessa vuonna 1921 (Kaukonen 1985). Oman pukuni hameosa on hyvin vanha, 1900-luvun alkupuolelta. Sitä on myöhemmin täydennetty taskulla, esiliinalla ja tanulla.
Puvun osat
Sulkavan vanhan puvun hartuushameen hameosa on pohjaväriltään sini-vihreä. Raidat ovat kapeita ja väriltään tummansinistä, punaista ja ruskeankeltaista. Hartuuksien kankaassa vuorottelevat leveämmät punaisen, vihreän ja vaalean sävyiset raidat. Sulkavan uudemman puvun hamekangas on kuosiltaan sama. Vasemmalle puolelle kiinnitetty tasku on pieni, ommeltu mustasta villakankaasta ja reunustettu punaisella nauhalla. Esiliinan alaosassa on siniharmaalla langalla toteutettu reikäommel. Paidassa on poimutettu kaulus, jossa on sinisellä langalla ommeltua reikäommelta. Paidan etuhalkio suljetaan hopeisella paljinsoljella.
Aikuisen naisen päähineenä on joko tykkimyssy tai pitsireunainen tanu. Tykkimyssyn silkin väristä Sirelius (1921) toteaa, että ”väritykseen sopiva tykkimyssy ompelukirjaisine tyllipitseineen”. Tytöt laittavat hiukset nutturalle ja solmivat punaisen verkanauhan nutturan ympärille niin, että nauhat roikkuvat selässä.
Lähde: Kaukonen, 1985 & Sirelius 1921, ks. Lähteet ja kirjallisuus -luettelo oikeasta alalaidasta.
Koko: 36.
Kansallispuvussa 