Historia
Nastola-Asikkalan kansallispuvun kokosi U.T. Sirelius 1910-luvulla. Puku on ollut Kotikutomo Helmi Vuorelman tuotannossa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. (Kaukonen 1985.) Oma pukuni on 1930-luvulta eli Vuorelman ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.
Puvun osat
Nastola-Asikkalan puvun taustalla on Kansallismuseon kokoelmissa oleva olkainhameellinen kansanpuku. Nastola-Asikkalan puku voidaan valmistaa tällaisena kiintoliivisenä hameena esikuvansa mukaan tai irtoliivillä. Oma pukuni on liivihame. Hame- ja liivikangas ovat raidallista villakangasta, jonka taustavärinä on punainen. Raitaryhmät koostuvat sinisistä, harmaista, vihreistä ja vaaleista raidoista. Liiviosa on matala ja niukka, olkaimet pitkähköt. Liivi suljetaan edestä hamekankaalla päällystetyillä napeilla. Tasku on mustaa verkaa. Siinä on yleensä keskellä peili, ks. Asikkalan kansallispuku, mutta minun vanhassa puvussani tasku on toteutettu ilman peiliä. Tasku on koristeltu pyöreillä ketjupistokirjontakuvioilla ja reunustettu kuviollisella kankaalla. Paidasta on kaksi eri versiota. Minun puvussani on Sireliuksen (1921, 18) kuvauksen mukainen paita pienellä pystykauluksella, mutta puvun kanssa voi käyttää myös leveällä kääntökauluksella olevaa paitaa. Paidan hihansuissa on punaista koristekirjontaa. Esiliinassa on reikäommelraita alareunassa, omassa puvussani on uusittu esiliina Vuorelmalta. Puvun kanssa käytetään kookasta raidoitettua huivia, jonka pohjaväri on violetti. Paidan halkion sulkee hopeinen, pienehkö solki, jossa on aaltoileva koristelu.
Aikuisen naisen päähine on Asikkalan puvun tavoin eksoottinen tano. Minulla on kaksi hieman erilaista tanoa: tässä yksinkertainen tano ja Asikkalan puvussa nauhoilla varustettu malli. Tanossa on kovitettu pyöreä rengas, jonka päälle on ommeltu musta, pussimainen osa. Renkaan reunaa kiertää nyplätty pitsi.
Lähde: Kaukonen, 1985, ks. Lähteet ja kirjallisuus -luettelo oikeasta alalaidasta.
Koko: 34/36.
Kansallispuvussa 