Antrea

Antrean kansallispuvun tilasi Helsingin Antrea-Seura ja sen kokosi Tyyni Vahter vuonna 1955. Puvun esikuvat löytyvät Jääsken alueelta Karjalasta. Oma pukuni on Helmi Vuorelman tuotantoa 1900-luvun loppupuoliskolta. Puvun alkuperäinen omistaja on teetättänyt puvun itselleen syntymäpäiväkseen vanhemmalla iällä. Tämän rouvan sukujuuret olivat Ruokolahdella ja hän asui koko aikuisikänsä lähellä Venäjän rajaa Imatralla. Hän käytti pukua hyvin säästeliäästi ja se onkin erittäin hyvässä kunnossa.

Antrean hame on tummansinistä villaa, joka on laskostettu ja prässätty. Helmassa on punainen verkahelmus. Tankkiliivi on ommeltu samasta villakankaasta. Se on suorahko, edestä avonainen korostaen rinnalle asetettua suurta hopeasolkea. Liivi suljetaan hopeisella hakasparilla. Minun pukuuni kuuluu punavalkoraitainen esiliina, jonka reunoissa on solmeiltu valkea hapsunauha. Puvun kanssa voi käyttää myös pyhäesiliinaa, jossa on sinisiä nyytinkipitsejä. Paita on malliltaan yksinkertainen. Kauluksessa on punavalkeaa kirjontaa ja tummansininen ommel kiertää kauluskaitaletta. Tasku on suurehko, punaisista, sinisistä ja beigeistä tilkuista ommeltu. Se solmitaan keltapunaisella pirtanauhalla. Pukuun kuuluva koru on isohko hopeinen solki, joka asetetaan paidan etumukseen. Koru on sama kuin Räisälän puvussa.

Antrean puvun kanssa näkyy usein käytettävän punaista sykerölaitetta, josta roikkuu suurehkot tupsut. Kyseessä on kuitenkin nuorten naisten päähine. Aikuiset naiset käyttävät suurhuntua. Huntu on yksinkertainen ja sidotaan sykerön päälle takaraivolle tehtävällä solmulla. Ompelin pukuni hunnun itse. Tytöt käyttävät sykerössäkin roikkuvia villanauhoja, joiden päässä on tupsut.

 

Koko: 38