Historia
Keski-Karjalan kansallispuvun kokosi U.T. Sirelius vuonna 1922. Kaukosen (1985) mukaan sen esikuvana oli Sortavalan pitäjästä talletettu kansanpuku. Minun Keski-Karjalan puvullani on kiehtova tarina: pukuun kuuluvan hameen ensimmäinen omistaja joutui toisen maailmansodan aikana lähtemään evakkoon Karjalasta ja vaikka matkatavaroiden määrää rajoitettiin ankarasti, hän halusi ottaa mukaansa tämän arvokkaan hameen. Hame on siis luultavasti peräisin 1920-1930-luvulta. Hame siirtyi perintönä sen seuraavalle omistajalle, joka täydensi pukua muilla, osittain Helmi Vuorelman materiaaleista ommelluilla osilla.
Puvun osat
Keski-Karjalan eli Sortavalan kansallispuvun hamekangas on puna-sini-vihreä-raidallinen ja näitä leveämpiä raitoja halkoo ohuet keltaiset ja vihreät raidat. Pitkä liivi on väriltään sinivihreä ja laskoskörtit kiertävät koko lieveosan. Liivi suljetaan vyötäröltä vaskisilla hakasilla. Paidan pääntiellä on poimutuksia sekä punaista kirjontaa. Myös poimutetut hihansuut on koristeltu punaisella kirjonnalla. Esiliinan helmassa on punavalkoraitainen hapsureuna. Tasku on punamustaa verkaa ja se kiinnitetään vyötärölle nauhalla. Koruna on pieni hopeinen solki, joka sulkee pääntien.
Aikuisten naisten päähine on isohko, pitsireunainen ja liinakankainen tanu, joka on minulla vielä tehtävänä. Neitojen päähineenä on kovitettu pinteli, joka on päällystetty punaisella silkillä ja koristeltu kullanvärisellä kaluunanauhalla. Pintelin takana on musta-vihreät silkkinauhat. Tytöt käyttävät musta-vihreitä silkkinauhoja.
Lähde: Kaukonen, 1985 & Pursiainen, 1982, ks. Lähteet ja kirjallisuus -luettelo oikeasta alalaidasta.
Koko: 36
Kansallispuvussa 