Vanha Karjalan puku ei ole kansallispuku vaan ns. vapaasti sommiteltu puku tai fantasiapuku. Muita vapaasti sommiteltuja pukuja ovat mm. Aino-puku, Muolaan Pyhänristinpuku ja myöhemmin suunnitellut emännänpuvut. Näillä puvuilla ei ole esikuvia perinteisissä kansanpuvuissa vaan ne ovat 1900-luvun alun kansallispukuinnostuksen aikana syntyneitä kokonaisuuksia, joissa on vapaasti yhdistelty eri pukujen piirteitä. Tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman kaunis ja kansallishenkinen puku. Ne saavuttivat aikanaan suurta suosiota esimerkiksi tanssi- ja esiintymisasuina. Vapaasti sommitelluista puvuista on hyvin vähän lähdeaineistoa, mikä varmasti johtuu siitä, ettei niitä pidetä aitoina kansallispukuina eikä ole arvostettu samalla tavoin alan tutkimuksessa.
Historia
Vanha Karjalan puvun suunnittelija ei ole tiedossa. Kaukosen mukaan kuva Vanha Karjalan puvusta julkaistiin ensi kertaa Koti ja Yhteiskunta -lehdessä vuonna 1899. Puvusta tuli suosittu ja sitä pystyi tilaamaan valmispukunakin. Omat Vanha Karjalan pukuni ovat vanhoja. En tiedä niiden taustaa, sillä ne ovat kiertänyt minulle välikäsien ja huutokauppojen kautta. Joka tapauksessa se on tehty 1900-luvun alkupuolella.
Vanha Karjalan puvusta en juurikaan ole löytänyt lähdeaineistoa. Tässäpä olisi erittäin mielenkiintoinen tutkimuksen aihe!
Puvun osat
Vanha Karjalan hame on pohjaväriltään sininen. Raitaryhmät koostuvat ohuista keltaisista ja punaisista raidoista. Hameeseen on ommeltu kiinni olkaimet, joissa on erikoinen yhdistävä vaakakaitale edessä ja takana. Se tuo mieleen keskieurooppalaiset kansallisasut. Olkaimet, paidan pystykaulus ja rannekkeet sekä esiliinan nauha ja helma on koristeltu näyttävällä & värikkäällä geometrisellä kirjonnalla. Paidassa on piilonapitus edessä ja muotolaskokset (!) edessä ja takana.
Kokoelmaani on kuulunut useampi Vanha Karjalan puku ja jokaisessa on ollut yksilöllisiä ratkaisuja niin paidan leikkauksissa, hameen yksityiskohdissa kuin olkaimien kiinnitystavoissa. Ilmeisesti tarkkoja ohjeita puvun valmistamiseen ei ole tuotettu, joten puvuissa on variaatiota.
Päähineenä on pitkä, kapeahko huntu. Hunnun helmassa on hapsu ja reikäommel. Huntu kiinnitetään takaraivolle soljella. Sama huntu löytyy Aino-puvusta, joka on myös vapaasti sommiteltu puku. Olen itse valmistanut tämän hunnun pukuuni.
Lähde: Kaukonen, 1985, ks. Lähteet ja kirjallisuus -luettelo oikeasta alalaidasta.
Koko: 36
Kansallispuvussa 